Kiinteistösijoittaminen tuottaa hyvinvointia yhteiskuntaan

Kiinteistöt ovat melko turvallinen ja tuottoisa sijoituskohde eläkevaroille. Yhteiskuntaan eläkeyhtiöiden sijoitukset tuovat muun muassa tuhansia uusia työpaikkoja.

Nollakorot ja turbulenssi osakemarkkinoilla ovat nostaneet kiinteistösijoitusten suosiota. Eteran salkussa kiinteistöjen painoarvo on tosin ollut suuri jo ennenkin. Yhtiön hallinnoimista vajaasta kuudesta miljardista eurosta noin miljardi euroa on sijoitettu kiinteistöihin – joko suoraan tai rahastojen kautta.

”Meillä on reaalisijoituksissa selvästi suurempi paino kuin muilla eläkeyhtiöillä. Vastaavasti listatuissa pörssiosakkeissa painomme on pienempi. Painotamme sijoituksia kotimaisuuteen ja kiinteistöihin”, kertoo reaalisijoituksista vastaava Eteran johtaja Jukka Reijonen.

Eteran sijoituksista lähes 40 % Suomessa

Etera sijoittaa lähinnä kotimaiseen uudisrakentamiseen – asuntoihin, toimistotaloihin, kauppakeskuksiin ja hoivapalvelutaloihin. Sijoituksista lähes 40 prosenttia on Suomessa.

”Viime vuosina olemme sijoittaneet asuntoihin enimmäkseen rahastosijoituksina, mutta juuri nyt olemme sijoittamassa suoraan useisiin uudishankkeisiin. Tarkoituksenamme on kasvattaa asuntojen osuutta. Lisäksi olemme ostaneet asuntotontteja. Asuntojen osalta meitä kiinnostavat erityisesti pääkaupunkiseutu ja yliopistokaupungit”, Reijonen kertoo.

Tilanteet voivat muuttua – ja silloin kotimaisten eläkeyhtiöiden tarjoama jatkuvuus voi olla elintärkeä markkinalle.

Kiinteistöt ovat melko tuottava ja turvallinen vaihtoehto, vaikka myös niiden tuottotavoitteet ovat viime vuosina laskeneet. Hajautuksen lisäksi reaalisijoitusten etuna on yleensä tasainen kassavirta sekä se, että niissä varat ovat suojassa inflaatiolta.

Kauppakeskuksesta töitä tuhansille

Kiinteistösijoittaminen tuo yhteiskuntaan vaurautta ja työpaikkoja. Rakennusalan osaajia työllistävät muun muassa Eteran rakenteilla olevat noin 300 asuntoa. Töitä on tarjolla usein myös kiinteistöjen valmistuttua. Näin on laita esimerkiksi Pasilaan nousevassa kauppakeskus Triplassa, jossa Etera on mukana reilun kolmanneksen omistusosuudella.

”Kauppakeskukset ovat huomattavia työllistäjiä rakentamisen aikana ja sen jälkeen. Triplassa on rakennusaikana töissä tuhat ihmistä ja rakennuksen valmistuttua toiset tuhat ihmistä”, kertoo Eteran kiinteistöjohtaja Timo Sotavalta.

Vaikka rakennusvaiheessa kiinteistöt eivät tuota kassavirtaa, Etera pyrkii olemaan mukana hankkeissa jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

”Joskus olemme jo kaavoitusvaiheessa kantamassa alkuvaiheen riskiä. Kun kohde on valmis ja vuokrattu täyteen ja tuotosta on parin vuoden tilasto, voi olla oikea aika myydä”, kuvailee Reijonen.

Reijosen mukaan Etera pystyisi myymään omistamiaan kiinteistöjään nyt hyvällä hinnalla, mutta myös sen on vaikea löytää rahalle vaihtoehtoisia sijoituskohteita.

”Kiinteistöjen ostajien tuottotavoite ei ole koskaan ennen ollut näin alhaalla. Ulkomaiset sijoittajat ostaisivat meiltä kiinteistöjä vaikkapa vain neljän prosentin tuotolla”, Reijonen sanoo.

Historia on kuitenkin osoittanut, että tilanteet voivat muuttua – ja silloin kotimaisten eläkeyhtiöiden tarjoama jatkuvuus voi olla elintärkeä markkinalle.

Ankkurisijoittaja sysää hankkeita liikkeelle

Eteran salkussa kiinteistösijoituksia täydentävät muun muassa yrityslainat sekä sijoitukset listautumattomiin kasvuyhtiöihin. Yhtiö on vähemmistöosakkaana muun muassa hoivapalveluyrityksessä, joka vastaa palveluntarjonnasta Eteran uudessa senioritalossa Helsingin Kampissa.

Vaikka yhteiskunnassa muuten vallitsisi taloudellinen alakulo, eläkeyhtiössä käy kuhina.

”Me mahdollistamme asioita. Moni projekti ei lähde liikkeelle ilman ankkurisijoittajaa, ja siinä eläkeyhtiöillä on merkittävä rooli. Esimerkiksi kiinteistörahastot eivät lähde liikkeelle, jos jostain ei saada ensimmäisiä miljoonia. Vasta ensimmäisten miljoonien jälkeen rahastoja voi myydä yleisölle”, Reijonen sanoo.

Eterassa kiinteistösijoituksia hoitaa kymmenen hengen tiimi, jolla on kokemusta sijoittamisen lisäksi rakennuttamisesta ja vuokrauksesta. Vaikka yhteiskunnassa muuten vallitsisi taloudellinen alakulo, eläkeyhtiössä käy kuhina.

”Tällä puolella tapahtuu todella paljon. Tutkimme joka työviikko jopa kymmeniä mahdollisia uusia hankkeita”, Reijonen kertoo.

Teksti: Outi Airaksinen
Kuva: YIT